Dpo 0 ja lievät kivut

Kauratyyny, mikä ihana keksintö!!! Täällä makaan sängyssä kauratyyny mahan päällä ja elättelen toivetta, että ne pikkuruiset siittiöt nyt vihdoin löytäis sen mun munasolun. Voi kumpa! ❤

Oikealla puolella sen verran kipua ja vihlontaa tuntunut koko illan, et nyt luovutin ja hain kauratyynyn mahalleni. Särkylääkkeitä en halua ottaa, en oikein tykkää syödä niitä ”pikku vaivojen” takia. 🙂

Tänään tapahtui jotain sellaista mitä ei aiemmissa kierroissa ole tapahtunut. Sain ovisplussan myös tänään! Aiemmin siis mulla on vain yksi testi näyttänyt plussaa ja seuraavassa testiviiva ollut haaleampi. Normaalistihan testien kuuluisi muutaman päivän näyttää positiivista. Itelleni tuli mahtava fiilis kun plussa pärähti tänäänkin, ehkäpä kroppani alkaa toimimaan vihdoin oikein. 🙂

Tässä vielä kuva plussastani. Voi kumpa pääsisin pian lataamaan tänne myös raskaustesteistä plussakuvia, eikä vain näistä ovistesteistä. Mut parempi nämäkin kuin ei mitään. 🙂

Soittelin tänään yksityiselle, varmaan ens viikolla mennään miehen tavara tutkimaan. Kattoo nyt, tällä viikolla ei ainakaan kerkiä.

Mut mä jatkan nyt fiilistelyä mun tupla ovisplussastani. 🙂

Muurahainen kp 17/31, dpo 0, yk 27

Kp 16 ja ovisplussa

Äsken tässä iltapisusta sain ovisplussan kiinni. Talleteltu on, joten katsotaan miten taas käy. Toiveet ei kyl kovin korkealla oo. Miksi nyt tärppäisi, kun ei aiemminkaan ole tärpännyt.

Testien välissä on siis pari tuntia väliä. Mutta tulihan se plussa sieltä viimein. 🙂
Muurahainen kp 16/31, dpo -1, yk 27

Jatko suunnitelmat

Eihän siinä mennyt kuin päivä, kun jatko suunnitelmat on päätetty. Huomenna soittelen klinikoille ja hommat alkaa liikkumaan eteenpäin, hitaasti mutta kuitenkin. 🙂

Miehen kanssa tultiin siihen tulokseen, että käydään yksityisellä tutkituttamassa hänen tavaransa. Ja sitten joko kesäkuussa jos onnistuu tai sitten elokuussa OI kutsuu. Jos siis luomuplussaa ei sitä ennen tule. 🙂

Nyt on fiilikset hyvät ja rennot taas, kun tietää mitä odottaa ja tuleva tuo. Niin ne vaan mielipiteet muuttuu. Aluksi oltiin sitä mieltä, että piikitys hoitoihin ei lähdetä, nyt kuitenkin ajateltiin sitä kokeilla. 🙂

Kiva kesä tiedossa ❤

Muurahainen kp 10/31, yk 27

Aukiolotutkimus

Eilen illalla iski kauhea jännitys, netistä aloin lukemaan raskautuneiden juttuja, itkuhan siinä tuli, kun pohdin pääsenkö minä koskaan enää kertomaan tuleville isovanhemmille iloisia uutisia, saanko minä koskaan enää ottaa kasvavasta masusta kuvia jne… Alkoi ahdistaa.. Päätäkin särki sitten niin paljon, että oli pakko ottaa särkylääkettä, että sai unenpäästä kiinni.

No aamulla ei olo ollut oikeastaan yhtään parempi. Jännitin kauheasti miten paljon toimenpide sattuu, onneksi mieheni lähti mukaan, yksin en uskaltanut enää mennä. Olimme 45 minuuttia liian aikaisin klinikalla. Istuimme mieheni kanssa aulassa ja odottelimme. Mielessäni pyöri vaikka ja mitä, mitä jos molemmat putket onkin tukkeessa, mitä jos ei olekkaan… Huoh. Onneksi lääkäri otti meidät aiemmin sisään kuin piti.

Aivan ihanat hoitajat ja lääkäri oli kyllä vastassa. Lääkäri ehdotti että tehdään tutkimus heti. Taisivat hieman yllättyä, että mieheni oli mukana. Hienosti hoitaja otti miehenikin huomioon, toi hänelle tuolin viereeni. Kerroin heti aluksi, että pelottaa tuleva kipu, ja miten kivulias toimenpide viimeksi oli. Hoitaja muistutti minua hengittämisestä ja yritti rentouttaa minua kehumalla kynsiäni. 🙂 aika ihanaa… Ensin ne laittoivat jonkun putken sisääni ja lääkäri sanoi, että antakaa se toinen katetri, tällä ei onnistu. Sitten laitettiin toinen sisään, lääkäri kertoi että täyttää nyt ballongin siitä, se pikkaisen nipisti. Sen jälkeen tuntui vähän painetta ensin oikealla ja sitten vasemmalla ja lääkäri totesi, että molemmat putket ovat auki.

Multa pääsi itku, vika ei olekkaan tukkeutuneissa putkissa. Toimenpiteen jälkeen jäimme lääkärin kanssa vielä keskustelemaan jatkosta. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko odotellaan vaan tai sitten kesäkuussa voisi olla mahdollista päästä ilmeisesti OI hoitoon. Lääkäri sanoi, että olisi hyvä tutkia miehen siittiötkin, mutta ei hän siihen pakota, johtuen siitä, että välimatka näytteen antopaikkaan on niin pitkä. Lääkäri antoi esitteen ja puhelinnumeronsa ja pyysi meitä pohtimaan mihin tulokseen tullaan. Syksyllä viimeistään kuitenkin lähete hedelmöityshoitoihin, jos siis näin halutaan…

Nyt sitten vaan pohditaan ja odotellaan… Lääkäri ei kuitenkaan ollut itse kovin innoissaan kesäkuun OI-hoidosta, koska on itse silloin lomalla…

Jotenkin pitäisi olla helpottunut olo, mun putket on auki, mutta mulle jäi vaan niin tyhjä olo. Mitään selitystä en vieläkään saanut sille miksi meille ei melkein 2,5 vuoteen oli plussaa tullut?!?

No ei auta kuin pohtia ja miettiä mitä haluaa, ai niin ja käskihän se lääkäri lopettaa stressaamisen… Ihan ku Mä enää stressailisin mistään… Ärsyttää kun tuntematon ihminen menee toiselle noin sanomaan…

Ootellaan ja taas vaan ootellaan…

Jänskättää…

Huomenna se sitten on se suuri päivä jonka takia taistelin ja jota olen odottanut. Miestäkin on alkanut hieman jänskättää, että mitä mulle tehdään siellä. Ei auttanut kuin Googlesta kaivaa munajohtimet esiin ja pitää pieni luento. Itseäni hieman jännittää, että miten kovat kivut tällä kertaa siitä aukkarissa aiheutuu… Särkylääkkeitä vaan naamaan ja tuomio kuulemaan. 🙂

On toi ihana toi mun mies, aamulla aamupalaa syödessäni, hän tuli siihen viereeni. Hetken hiljaa oli ja sitten kysyi, meinasitko kaikki noi nappulat vetää naamaan? Kyse oli siis mun päivävitskuista ja lääkkeistä. 🙂

  
Ravitseva aamupalani 😀 

Mitä sitä oman pikkuisen eteen ei tekisi. 🙂

Muurahainen kp 8/31, yk27

Testejä tilattu taas…

Fiilikset ollu tosiaan hieman alhaalla, niin meinasin unohtaa tilata noi ovistestitkin. Yhtään nyt en tiedä tarviiko minun testata ovista tässä kierrossa, mutta pakko ne oli varuiksi tilata jos tuleekin lääkäriltä määräys, että tarvii.

Tässä kierrossa on nyt aika monet poppakonstit taas käytössä: Royal geleet, Macat, mama vitskut, greippimehu… Silti jotenkin olo on luovuttanut. En ymmärrä miksi plussaa ei ole tullut.. Toivon todella että aukkarissa sanotaan, että putket on ollut tukossa, koska sitten tilanteeseen olisi järkevä selitys. Jos ei oo, niin missä sitten vielä voi vikaa olla?!?

Äh, vaihtuis nyt viikko nopeasti!!

Muurahainen kp 6/31, yk 27

Vauvan vaatteista luopuminen…

Olen niin pettynyt itseeni… Vieläkään ei plussaa ole tullut, ens kuussa tulee jo 2,5 vuotta siitä kun lupa vauvalle annettiin…

Tänä aikana olen kerännyt itselleni söpöjä vauvan vaatteita halvalla kirppikseltä, nyt tuli aika luopua niistä. Tein päätöksen, että kun kaverini lapsi on sopivan kokoinen näihin vaatteisiin annan ne hänelle. Tänään se päivä on, on aika luopua noista suloisista vaatteista, jotka tietoisesti itselleni jemmasin, joita haikeudella olen hypistellyt, haaveillut miten puen ne omalle vauvalleni. Mutta ei, ei kuulu, ei ole yli kahteen vuoteen kuulunut sitä omaa vauvaa, joten miksi niitä kaapissa säilyttäisin, kun ei sitä vauvaa meille kuulu…

Kaverini ei tiedä tai ehkä ei muista yritystämme, emme ole enää puhuneet siitä pariin vuoteen. Enkä meinannut hänelle oikeaa syytä kertoa miksi minulla näitä vaatteita jemmassa on. Sanon vain, että sain halvalla ja ajattelin niiden ilahduttavan häntä… Niin se vaan on, että toisen ilo on toisen suru… Tuleepahan eräs vauva iloiseksi kun saa näitä rakkaudella haaliamiani vaatteita päällensä…

Jotenkin tuntuu kuin luovuttaisi kokonaan. Onneksi ensi viikolla on se aukkari, jos se taas nostaisi toiveet hetkeksi… Tai ehkä minä olen vain niin hirveän paha ihminen, etten vauvaa enää vain saa… Kuka näistä asioista päättää?!?

Aukkariin jo ensi viikolla!

Edelleenkin pelon sekaisin tuntein tässä mennään eteenpäin. Itse aukkari ei pelota, voittaja fiilis edelleen siitä. Nyt olen monesta paikasta lukenut, miten toiset joutuvat odottamaan naistentautien polulle pääsyä monta kuukautta siitä kun lähete on tehty. Varmistun vaan asiasta, että siellä halutaan oikeasti auttaa meitä. Kun tosiaan näin nopeasti tapahtuu, lääkäri laittoi sillon lähetteen sinne ja heti seuraavana aamuna ne sieltä soittivat ja alettiin aukkaria suunnittelemaan. No ens viikolla sinne pääsen!!! Ihan mahtavaa…

Nyt sitten se pelko mikä nostaa päätään. Mitä jos putket ovatkin olleet auki kokoajan, mitä jos se ei selitäkkään sitä, että olemme jo tuloksetta melkein 2,5 vuotta yrittäneet?!? Missä minussa sitten se vika voi vielä olla. Toisaalta odotan, että ne ottavat siellä naikkarilla asian hoitaakseen ja pääsisin ihan oikealle lääkärille, joka osaisi varmasti oikeat hoitokeinot minun pcos:ääni liittyen aloittaa. 

Paino tippuu edelleen hitaasti mutta varmasti ihan ei vielä -15 kg ole mennyt rikki, nyt on tullu repsahdettua muutama kerta liikaa. Kohta otan taas itseäni niskasta kiinni. 🙂

Ensiviikon odotellen…

Muurahainen kp 4/31, yk 27

Kp 1 ja 27 yrityskierto alkoi…

Niinhän se sitten täti kurvaa paikalle. Ehdin jo hetken elätellä taas toivoa, että olisinkin ollut raskaana. No turha toivo… Eilinen (dpo 14) raskaustesti meinaan näytti tältä.

  
No uusi kierto ja uusi mahdollisuus. Huomenna soittelen ja varaan aikaa sinne aukkariin. Onneksi en ole ensimmäistä kertaa menossa, niin tiedän jo etukäteen miten paljon se tulee sattumaan. Täytyy muistaa ottaa särkylääkettä ennen tutkimusta ja onneksi tällä kertaa mun ei tarvitse yksin mennä sinne, vaan ihana mieheni lähtee minun tuekseni. ❤

Jotenkin fiilikset on kivat ja odottavat, mutta välillä iskee epätoivo, mitä jos sieltä ei löydykään syytä meidän lapsettomuuteen. Mitä kortteja meillä enää on katsottavana sen jälkeen?

Pitää mennä vain hetki kerralla eteenpäin. Nyt tässä kierrossa rassataan vaan röörit auki ja sit se plussa meille tulee! Pakko tulla jo!

Muurahainen kp 1/31, yk 27

Dpo 12

Ihanaa, kun on niin paljon menoa ja hommia, ettei kerkeen kropan jokaista nippailua kuuntelemaan. Kiertopäivistä ja dpo:stakaan ei olisi mitään hajua, ellen olisi tarkistanut sen womanlogista.

Hyvin vahva fiilis on, että tässä kierrostakaan ei meille plussaa tule, mut nyt se ei onneksi harmita kovinkaan paljoa. Kovasti odotan jo, että menkat alkaisi ja pääsisi uuteen kiertoon. Ens kierrossa kun on se aukiolotutkimus. Sen jälkeen taas toiveet nousee… 🙂

Mutta näillä rauhallisilla ja rennoilla fiiliksillä nautin nyt kevät päivistä! Ensimmäisen leskenlehdenkin jo näin! 🙂

Muurahainen kp 29, dpo 12, yk 26