Anopille kerrottu

Tiedän, aivan liian aikaisin kerrottiin. Mitä vain voi tapahtua, mutta toisaalta jos tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Ei sille voi mitään. Eikä tartte sitten selitellä miksi mieli on maassa. 🙂

Parisen vuotta suunnittelin miten ihanalle anopilleni kerromme sitten kun plussaamme? Nyt se hetki oli sitten eilen. Päätimme yhdessä miehen kanssa, että nyt on aika kertoa uutiset, ennen kuin joku muu kerkee ennen meitä. Multa meinaan on jo ystävä kysynyt olenko raskaana? Ihan puskista tuli tämä kysymys ja jotain epämääräistä vastasin, kun en vielä halunnut kertoa. 😂

No mutta kuitenkin, olimme miehen kanssa ostaneet tutin ja paketoin sen pieneen lahjapakettiin. Menimme anopin luokse ja mieheni antoi sitten paketin äidilleen. Siinä sitten katsoimme miehen kanssa kun anoppi availi pakettia. Ihmetteli ääneen, mikä tämä nyt on? Ja eihän mulla edes ole mikään merkkipäivä nyt…

Paketin kun sai auki hänestä heti näki sen onnen, itkuhan siinä tuli. Anoppi sanoi vaan, että ei voi olla totta, onko tää nyt… hetken keräs itteänsä kasaan, että pystyi puhumaan ja sitten tuli onnittelemaan meitä. Siinä sitten yhdessä itkettiin ja halailtiin. 💕

Aivan ihana reaktio! Sitten alkoi perushössötys, mulla on tuolla ollut jo kauan odottamassa… 😂

Täytyy myöntää, että kyllä ihan hirveästi mua jännitti kertoa, olin lukenut keskustelupalstalta vaikka minkälaisia reaktioita isovanhemmilla ollut. Meillä onneksi meni juuri niin kuin arvelinkin. 💕

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s